Kamelilla E-n-Tkemkemtin keitaalle

3.5.2014

Jo saapuessani Chinguettiin ja Auberge La Rose des Sables -majataloon, alkoi majatalon pitäjä kaupata kameliretkeä aavikolle. Sellainen oli suunnitelmissa jo ennen Suomesta lähtöä, joten suostuin. Kymppitonnilla eli 25 eurolla sain kamelin, oppaan ja ruoan yhdeksi päiväksi. Minua ei kiinnostanut aavikolla yöpyminen, joten halusin vain päiväretken. Olinhan yöpynyt kadunvarressa Choumissa ja kattoterassilla Atarissa ennen Chinguettiin saapumistani. Yönyliretken lisäksi viikon tai kahden retki kamelin selässä olisi ollut mahdollinen. Ja varmaan vaikka Timbuktuun saakka…

IMG_9549 kameliretki3

Temagueztin kylä. Etualalla kuivunut joenuoma, taustalla kohoavat Ouaranen hiekka-aavikon dyynit.

Lauantaiaamuna kahdeksalta kameli ilmestyi majatalon portille. Opas, jonka nimeä en enää muista, pesi kasvonsa, hörppäsi pari teelasillista majatalon isännän kanssa ja sitten lähdimme kävelemään ulos Chinguettista. Minä, opas ja kameli. Kaupungin ulkopuolella hyppäsin satulaan kamelin selkään ja opas jatkoi matkaansa kamelin edessä kävellen. Opas ohjasi eläintä keppiä ja köyttä apunaan käyttäen. Keppiä ei tarvinnut käyttää, vaan kameli oli selvästi menopäällä. Vähän väliä kamelin kaula kaartui alaspäin ja otus nappasi suuhunsa kasveja, joita kasvoi hiekassa yllättävän paljon.

IMG_9568 kameliretki

Kamelin pysäköinti: satula pois selästä ja etujalat köydellä yhteen.

Lähdimme Chinguettista kohti koillista. Ensimmäisenä oikealla puolella on El Baq’an keidas, jota miltei vastapäätä sijaitsee Aghlâouan keidas. Välissä sijaitsee kuivunut joenuoma, vadi, jossa elokuussa voi olla paljonkin vettä. Vadia seuraillen seuraavana oikealla on Temagueztin pikkukylä, jossa on alle kymmenen rakennusta. Puolentoista tunnin matkanteon jälkeen aavikko alkoi vihertää enemmän ja enemmän. Saavuimme E-n-Tkemkemtin keitaalle, jonka laidalla on taatelitarhoja. Opas sitoi kamelin etujalat yhteen, ettei kulkuneuvoni karkaisi omille teilleen päivän aikana.

kameliretki7

Taatelitarhojen reunustama E-n-Tkemkemtin keidaskylä.

Vietimme päivän oppaan, tämän velipojan ja kahden muun miehen työmaalla, eli yhdellä taatelitarhoista. Taatelitarha oli rajattu heinästä ja risuista tehdyllä aidalla. Tarhassa oli kymmenittäin taatelipalmuja ja syvällä tarhan alla runsaasti pohjavettä, jota pumpattiin muutaman palmupuun juureen, josta se lähti kiertämään kaikkien puiden juureen vettä varten hiekkaan kaivettuja uomia pitkin. Eli aina, kun yksi palmu oli saanut tarpeekseen vettä, avattiin seuraava hiekkapato ja vesi pääsi seuraavan puun juureen. Virtaa pumppuihin saatiin aurinkopaneeleista. Tarhan omisti sama herra kuin kamelinkin. En saanut selville, asuiko tämä E-n-Tkemkemtissä, Chinguettissä vai missä.

IMG_9571 kameliretki5

Taatelipalmuja ja kastelukanavia niiden juurella. Sadonkorjuun aika koittaa heinäkuussa.

Kun palmut oli kasteltu, vetäydyimme ruokailemaan ja makoilemaan moneksi tunniksi heinäkatokseen. Käväisin päivän kuumimpaan aikaan pikaisesti myös kylässä, josta oli kuulunut tasainen rummutus ja jotain perinteistä laulua koko päivän. Liekkö sitten jotain häämeininkejä ollut meneillään. Kylän väki ei kuumimpaan aikaan tokikaan ollut ulkona, joten sain yksikseni tutkia kylää. Oppaani ei osannut pahemmin ranskaa englannista puhumattakaan, enkä siten saanut selvyyttä kylän nimestä. Myöhemmin selvitin kylän olevan nimeltään E-n-Tkemkemt.

kameliretki4

E-n-Tkemkemtin kylä.

Kameli löytyi viiden maissa iltapäivällä noin 50 metrin päästä jättöpaikasta. Eipä elikko mitään vastalauseita esittänyt, vaikka olikin seissyt suorassa auringonpaisteessa 40-50 asteen lämmössä koko päivän. Paluumatka tehtiin hieman eri reittiä ja koko matkan ajan opas höpötteli kamelille. En tiedä, oliko juttelu edellytys sille, että kameli suostui kulkemaan.

kameliretki2

Joku muukin on pysäköinyt kamelinsa dyynille. Taustalla Abeirin keidas korkeine minareetteineen.

Chinguettiin saavuin kamelin selässä. Lapset tietysti hoksasivat, että olen rikas valkoinen siirtomaaherra ja huutelivat “monsieur, cadeaux!” eli “anna rahaa, herra!“. No en sitten alkanut heittelemään vähäisiä rahojani kamelin selästä hiekkaan!

Kamelin selässä matkustaminen on yllättävän miellyttävää. En tiedä, miten se eroaa hevosen selässä matkaamisesta, kun en ole koskaan kokeillut. Ensi kerralla ostan oman kamelin ja ratsastan koko mantereen poikki.

IMG_9574 kameliretki6

Heinämaja E-n-Tkemkemtissä.

2 vastausta artikkeliin ”Kamelilla E-n-Tkemkemtin keitaalle

  1. Vau, piti oikein ajatuksen kanssa hitaasti lukea tämä koko mielenkiintoinen postaus kuvineen päivineen. Kirjoitat hyvin ja oivaltavasti, oli ilo lukea reissukokemuksestasi! Mulla ois myös haaveena päästä joskus kamelin kyytiin, ja haluaisin siinä samoin tein yöpyäkin aavikolla.

    • Kiitos, kiitos! Mukavaa, että joku näitä lueskelee. Lähinnä itselleni kirjoittelen reissua muistiin, kun en matkapäiväkirjaa jaksanut pahemmin kirjoitella. 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *