Trindadesta alkaa São Tomén sisäosien tutkiminen

23.2.2018

Toisena yönäni São João dos Angolaresin Miónga-hotellissa en nähnyt rottaa, mutta taas eläinkunta kyllä herätti minut ennen auringonnousua. Tällä kertaa huoneen peltikatolla käveli koira. Aamupala oli hyvin samanlainen kuin edellisaamunakin, samoin aikataulutus petti jälleen. Nyt aamupala oli tosin vain 45 minuuttia myöhässä. Se ei haitannut, sillä huoneen maksettuani sain kuitenkin odotella pääkaupunkiin lähtevää puskataksia puolisen tuntia. Näin vielä eilisen päivän mopokuskini Adílsonin. Hän pyysi uutta laastaria eilen Rolasin saarella telomalleen varpaalle. Varvas näytti aika pahalta, toivottavasti on parantunut.

Auto kohti São Toméa lähti ja matkaa teimme puolisentoista tuntia. Perillä pääkaupungissa vaihdoin Trindadeen menevään autoon. São Tomén toiseksi suurin kaupunki Trindade sijaitsee vain kahdeksan kilometrin päässä pääkaupungista lounaaseen eli sisämaahan. Näin ollen matkakin kesti vaivaiset 15 minuuttia! Tässä maassa etäisyydet ovat todella lyhyitä. Kaikkialle pääsee saman päivän aikana helposti. Trindadeen menevä automme ei ollut iso keltainen pakettiauto, vaan normaali henkilöauto (keltainen kuitenkin). Takapenkillä istui lisäkseni kolme henkeä, apukuskin paikalla oli vain yksi matkustaja. Matka kustansi 25 dobraa eli yhden euron.

Mé-Zóchi Resort sijaitsee keskellä metsää.

EN-3-tie Trindadesta kohti etelää.

Olin varannut Booking.comista edellisiltana majoituksen kahdeksi yöksi Trindaden laitamilta, Belémin ja Capelan kylien väliltä. Hotellin nimi on Mé-Zóchi Resort. En osannut lausua sitä tarpeeksi ymmärrettävästi mopotaksikuskeille, jotka piirittivät minut keikan toivossa heti ulos autosta astuessani. Trindaden huoltoasemalla, jossa olin jäänyt pois kyydistä, sattui olemaan tankkaamassa hotellin johtaja, Celio! Mies arvasi minun olevan tulossa hänen majataloonsa ja poimi kyytiinsä.

Mé-Zóchi Resortissa taitaa olla São Tomé ja Príncipen ainoa makuusali ja tämän vuoksi maan halvimmat majoitushinnat. Täällä maksoin yhdestä yöstä vaivaiset 12,15 euroa. Makuusalissa oli kolme parisänkyä ja sain valita omani, sillä muita majoittujia ei ollut. Ilmastointina täällä toimii vain tuuletin ja avoin hyttysverkolla peitetty ikkuna. Moskiittoverkko valitettavasti puuttuu. Toinen miinuspuoli paikassa oli se, että koko hotellissa oli toiminnassa vain yksi vessa. Toinen oli tukossa, eikä sille vaivauduttu tekemään mitään koko aikana. Wifi kuitenkin pelasi erinomaisesti ja aamupalakin luvattiin.

Jokaisen kaupungin keskustassa on oltava puisto ja siellä patsas. Mutta missä muualla Afrikassa puistot ovat yhtä siistejä kuin São Tomé ja Príncipellä? Eivät yhtään missään.

Trindaden pääkatu. Missä muualla Afrikassa on yhtä puhtaita katuja kuin tässä maassa? Ei yhtään missään.

Lähdin kävellen tutustumaan Trindaden kaupunkiin. Sinne on vajaan parin kilometrin kävelymatka Mé-Zóchi Resortista. Kaupunki sijaitsee 400 metrin korkeudessa merenpinnasta ja ehkä pääkaupungin läheisyyden vuoksi, se vaikutti keskustan siirtomaa-aikaisine rakennuksineen kuin hyvin pieneltä kopiolta São Tomén kaupungista. Kaupungin halki johtavan pääkadun (ja samalla EN-3-valtatien) varrella on huoltoasema, kaksi pientä supermarkettia (Pingo Doxi ja Luso Sabor), vaatekauppa ja ravintoloita.

Poikkesin pääkadulta, löysin poliisiaseman, lisää ravintoloita sekä tietenkin Ruotsin murhatun pääministerin Olof Palmen mukaan nimetyn päiväkodin. Vaaleanpunaisen rakennuksen seinässä olevan laatan mukaan Ruotsi oli sponsoroinut Jardim de infância Olof-Palmen perustamista 1980-luvulla. Ruotsissa on siis jo silloin tiedetty, että on olemassa maa nimeltä São Tomé ja Príncipen demokraattinen tasavalta.

Jardim de infância Olof-Palme Trindaden keskustassa. Ei täkäläisiä päiväkoteja ainakaan ikkunoiden määrällä ole pilattu.

Portaat alas kirkonmäeltä.

Pyhän Kolminaisuuden kirkko Trindaden parhaalla paikalla.

Trindaden paras anti sijaitsee vähän muuta keskustaa korkeammalla: Pyhän Kolminaisuuden kirkko kellotorneineen kohoaa ehkäpä kaupungin korkeimmalla kohdalla. Kirkon nimi viittaa varmasti kaupungin nimeen, joka tarkoittaa portugaliksi kolmiykseyttä. Kirkon ympäristössä on muitakin hienoja Portugalin valtakauden ajan rakennuksia, kuten vanha kirjasto. Osa “kirkonmäen” rakennuksista on valitettavan huonossa kunnossa. Kirkon lähellä oli lapsia puussa, jotka sieltä huutelivat minulle englanniksi “hello, how are you?” Kun sitten kysyin heidän vointiaan englanniksi, sain vastaukseksi kikattelua. Ehkä jonain päivänä São Tomékin tajuaa vaihtaa pakkoranskan pakkoenglanniksi, toivoa ainakin näköjään on.

Kävin lähtiessäni toisessa kaupungin supermarketeista, Pingo Doxissa. Valikoima on ihan hyvä, löysin jopa jotain paikallista: sokeriruokojogurttia. Burkina Fason Ouagadougoussa nautin taannoin maailman parasta jogurttia ja nyt tiedän, että se oli tehty sokeriruo’osta. Miksei Suomesta saa sokeriruokojogurttia!

Siirtomaa-aikaista rakennuskantaa kirkon naapurissa.

Sitä samaa. Oven yläpuolella lukee “Missionários Claretianos”. Rakennus lienee siis lähetyssaarnaajien käytössä.

Sãotomélainen sokeriruokojogurtti on pakattu normaaleihin muovimukeihin.

Perillä hotellilla tapasin paikalle juuri saapuneen saksalaisen pariskunnan. Olin nähnyt heidät aiemmin São Tomén lentoasemalla, kun olimme olleet matkalla Príncipen saarelle. He Africa’s Connectionilla, minä STP Airwaysillä.

Illalla hotellin omistaja Celio sitten ilmoitti, että kello 19.00 lähtisimme yhdessä syömään. Mikäpä siinä. Ajelimme Celion kyydissä Capelan kylään jonkin kadun varteen. Siinä paikallinen mama laittoi ruokaa: leipäpuun hedelmästä vuoltuja ranskalaisten muotoisia siivuja, riisiä sekä kalaa. Saattoi kala olla kyllä lihaakin, vähän jäi epäselväksi. Ruokailun yhteydessä paikalliset miehet bongasivat myrkyllisen mustan käärmeen (cobra preta) poikasen luikertelevan kadulla. Käärmeen elämä päättyi hyvin nopeasti monen eri ihmisen kengän alle. Täälläkään käärmeistä ei pidetä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *