Tervehdys Pallontallaajien käyttäjät,

Kiitos kun olet ollut mukana Pallontallaajien yhteisössä. Sivuston vähäisen kävijämäärän vuoksi olemme valitettavasti joutuneet tekemään päätöksen palvelun sulkemisesta tämän kevään aikana. Keskutelumahdollisuus foorumilla päättyy maanantaina 1.2. Sivusto tullaan sulkemaan toukokuun loppuun mennessä, johon asti vanhat viestit ovat vielä luettavissa, joten nyt kannattaa käydä nappaamassa vanhat matkamuistot talteen.

Ystävällisin terveisin,
Pallontallaajien tiimi

Laas Geelin kalliomaalaukset ovat Somalimaan ylpeys - Afrikkaan, Afrikkaan!
Pallontallaajat.net
Valikko

Laas Geelin kalliomaalaukset ovat Somalimaan ylpeys

1.2.2021

Tammikuu oli vaihtunut helmikuuksi ja Hargeisassa herättiin edellisaamua viileämmässä kelissä. Eivät hargeisalaiset sentään autojen ikkunoita joutuneet ravaamaan, mutta minun oli laitettava pitkähihaista ylle aamupalalle! Tällä kertaa tilasin omeletin, johon oli selvästi lisätty sokeria. Se ei toki ollut enää yllätys somalien sokeriaddiktion tuntien, mutta tuntui oudolta. Pian pitkähihaisen sai sitten ottaa pois, kun aurinko lämmitti tarpeeksi varjoiseen ravintolaankin. Omelettia syödessäni sain viestin, jossa Guled kertoi myöhästyvänsä tällä kertaa puoli tuntia. Lopulta hän saapui paikalle kello 8.45 eli 45 minuuttia alkuperäisestä suunnitelmasta myöhässä. Minä nousin autoon ja Guled jäi mobiilimaksamaan hotellihuonettani, mutta vahingossa maksu lipsahti väärälle vastaanottajalle, sillä Sugaal Hotellin ja paikallisen huoltoaseman puhelinnumeroissa sattui olemaan yhden numeron ero. Näin “Total Hargeisa” oli 30 dollaria rikkaampi. Tällaisen mokan pystyy korjaamaan ja ilmeisesti Guledin onnistui saada rahansa takaisin.

Hargeisan pääkadun tunnelmia aamutuimaan.

Hargeisan ulosmenotie on pääosin hyvässä kunnossa.

Ajoimme pääkadun varteen, jossa turvamieheni, Somalimaan poliisivoimien Special Protection Unitin herra Ayaanle jo odotteli kalašnikoveineen. Ayaanle oli jälleen hyvällä tuulella ja kertoi, että tänäänhän olisi sitten khatpäivä. Hän ei työnsä puolesta voi khatia pureskella, mutta minun olisi ehdottomasti kokeiltava! Guled oli häipynyt jonnekin ja kohta sanomalehtikauppias lykkäsi avoimesta ikkunasta kouraani päivän lehden, englanninkielisen The Horizonin. Tokihan minä lehden lunastin, kun hinta oli erittäin maltilliset 2000 šillinkiä (n. 0,2 euroa). Lehti ilmestyy kerran kuukaudessa (tällä kertaa sopivasti 1. helmikuuta) ja on Women In Journalism Associationin (WIJA) julkaisema, ehkä hieman kärkkäästi kirjoitettu sanomalehti. Koska Suomen lehdistö ei aivan päivittäin käsittele Somalimaan asioita, teenkin nyt tietenkin katsauksen, mitä The Horizon kirjoittaa:

  • Pääuutinen on ehdottomasti 16. tammikuuta tapahtunut poliitikon, kansalaisyhteiskuntavaikuttajan ja etenkin maan ensimmäisen naistoimittajan Shukri Harir Ismailin kuolema. Tämä paljasjalkainen hargeisalainen oli syntynyt vuonna 1958. Hänellä oli 13 lasta ja erikseen naisten toimittama lehti mainitsee, miten monta poikaa (6) häneltä jäi jälkeen. Somalimaan presidentti Muse Bihi Abdikin on esittänyt surunvalittelunsa. Ilmeisen rohkea ja aikaansaava nainen kyseessä.
  • Paljon palstatilaa saa Yhdysvaltain tuoreen presidentin Joe Bidenin virkaanastuminen, jota käsitellään Somalimaan näkökulmasta. Lehti antaa pitkän liudan syitä, miksi Bidenin tulisi tunnustaa Somalimaa. Syitä ovat esimerkiksi se, että Somalimaa on läheisissä väleissä Taiwanin kanssa, eikä ole suostunut Kiinan pyyntöihin suhteiden katkaisemiseksi, Somalimaa on Freedom Housen mukaan Afrikan sarven ainoa demokraattinen maa ja voisi olla malliesimerkki kaikille naapurimailleen, Somalimaan kansanedustajien keskuudessa on ollut halukkuutta solmia rauha Israelin kanssa sekä se, että Somalimaan tärkein satamakaupunki Berbera olisi Djiboutia parempi paikka Yhdysvaltain sotilastukikohdalle. Djiboutissa kun on lehden mukaan aivan liikaa Kiinan vaikutusvaltaa. The Horizon myös kannustaa Yhdysvaltoja avaamaan konsulaatin Hargeisaan.
  • Tanskan Kenian-suurlähettiläs Ole Thonke ja Britannian puolustusministeri Gavin Williamson ovat pistäytyneet Hargeisassa tapaamassa presidentti Muse Bihi Abdia. Pienellä tarkastuksella selviää, että herra Thonke todellakin on tammikuun lopulla käynyt Hargeisassa, mutta herra Williamsonin visiitti tapahtui jo tammikuussa 2019, eikä hän ole enää edes puolustusministeri.
  • Lehti kritisoi avoimesti Somalian presidenttiä Mohamed Abdullahi Mohamedia, josta käytetään ainoastaan tämän lempinimeä Mr. Farmajo eli “juusto”. Herra Juuston mainitaan olevan Somalian brutaalin sotilasdiktaattorin Siad Barren “distant nephew“, eivätkä nykyiset tapahtumat (siviilien teurastukset, toimittajien pidätykset ynnä muut) Somaliassa jaksa yllättää. Omena ei putoa kauaksi puusta, The Horizon kirjoittaakin.
  • Koronaviruspandemiakin saa sisäsivuilla palstatilaa: Taiwan on lahjoittanut 6000 antigeenipikatestiä Somalimaalle ja Kanadan Quebecissä on löydetty toimiva lääke covid-19-sairauteen! Lehti myös kirjoittaa Itä-Afrikan ja Keski-Afrikan sisämaavaltioiden koronarokotteiden kulkevan muun muassa Berberan sataman kautta.
  • Lionel Messi on tienannut 555 237 619 euroa vuodesta 2017 tähän päivään saakka ja Bayern Münchenin maalivahti Manuel Neuer on vuosikymmenen paras jalkapallomaalivahti.
  • Toistaiseksi tuntematon henkilö on voittanut Yhdysvaltain Mega Millions -lotossa miljardi dollaria!

Tuore englanninkielinen somalimaalaisten naisten toimittama The Horizon kadulta ostettuna.

Ayaanle lueskeli lehteä Hargeisasta ulos ajellessamme, minä lukisin sen kunnolla perillä Berberassa. Otimme suunnaksi koillisen, jossa päivän etappimme, Laas Geel ja Berbera sijaitsevat. Pysähdyimme tankkaamaan Hargeisan laitamilla ja minä kävin huoltoaseman kaupassa ostamassa herkkuja matkaa varten. Kookospalloset tekivät kauppansa Ayaanlelle ja halusipa automme kimpussa häärinyt huoltomieskin omansa. Toki hänkin omansa sai!

Hargeisan laitamilla ohitimme Kuwaitin sponsoroiman koulun, jossa tytöt opiskelevat eri rakennuksessa tien toisella puolen ja pojat omassaan omalla puolellaan. Koulun sydän on valtava moskeija ja olipa takapihalla kuulemma myös kasvihuoneita. Koululta liikenee esimerkiksi tomaatteja jopa myyntiin asti ja ne ovat parhaita tomaatteja, mitä maasta saa. Kuwaitilaiset ovat selvästi Somalimaan närpiöläisiä. Kaikissa kouluissa ei tosin jaotella tyttöjä ja poikia omiin oloihinsa, vaan maassa on runsaasti kouluja, joissa on sekaluokkia. Tämän saa koulun johtaja itse päättää. Naiset eivät ole tässä maassa niin huonossa asemassa, kuin Suomessa voisi kuvitella. Itse asiassa eräällä tiesululla pian Hargeisan jälkeen oli naispoliisi passissa. Sitä en vain tiedä, miten poliisinaisen kaapu ja hiukset peittävässä hunnussa vielä erikseen kiinni oleva sininen poliisihuivi vaikuttavat rosvojen ja muiden ongelmien kanssa painimiseen.

Laas Geel on Somalimaan tärkein nähtävyys ja siksipä sinne on jopa opastekyltti päätieltä.

Maisemaa matkalla Laas Geelille.

Tie Berberaan on vaihtelevassa kunnossa. Pian Hargeisan jälkeen tie on muutaman kilometrin ajan huippukunnossa, mutta sitten yhtäkkiä päällyste on kuorittu kymmenien kilometrien matkalta. Jouduimme ajamaan tietyömaan vieressä kuoppaisella ja erittäin pöllyävällä hiekkatiellä. Tieurakka on Arabiemiirikuntien rahoittama ja etenee koko ajan, mutta ei Guledkaan osannut kertoa, milloin Berberaan saakka voisi ajaa erinomaisessa kunnossa olevaa valtatietä pitkin. Arabiemiirikunnat oli siis kaiken takana, mutta Somalimaan oli onnistunut neuvotella tienrakentajien olevan paikallisia somalimiehiä. Kiina oli ennen tätä yrittänyt saada urakkaa yrittäen täällä samaa, mikä on onnistunut valitettavan laajalti Afrikassa: tuoda kaikki tienrakentajat Kiinasta ja jättää paikalliset nuolemaan näppejään.

Laas Geel (myös nimellä Las Geel) sijaitsee reilun 50 kilometrin päässä Hargeisasta ja on Somalimaan ehdottomasti tärkein matkailunähtävyys. Mutta kuten Dhahag Kourekin edellispäivänä, ei Laas Geelkään ole helposti tavoitettavissa. Päätieltä on tosin tällä kertaa opastekyltti, mutta sen jälkeen tie on eilisenkaltaista röykytystä kuuden kilometrin verran. Edelliskerralla Guled oli joutunut tällä osuudella renkaanvaihtohommiin. Matkalla kalliomaalauksille, hoksasin muutaman kymmenen metrin päässä edessämme kahdella jalalla puuhun kurottelevan antiloopin. Pian näin toisenkin. Ja kolmannen. Neljäskin loikki toisella puolen tietä. Kyseessä oli gerenukki eli kirahviantilooppi, solakka pitkäkaulainen Afrikan sarven eläin. Ei tarvitse lähteä Serengetiin, kun Somalimaassakin pääsee safarille!

Hoikkarakenteinen gerenukki on havainnut automme. Toinen eläin on oikealla pensaassa takapuoli kameraa kohti.

Nämä kauniit linnut päivystivät puussa Laas Geelin opastuskeskuksen edessä. Kyseessä on mahdollisesti keltanokkatoko.

Laas Geelin kalliomaalaukset ovat hyvin säilyneitä ja kuvaavat pääosin nautoja.

Erään Laas Geelin luolan katto on täynnä paholaisen tekeleitä, kuten paikalliset pitkään uskoivat.

Perillä Laas Geelissä vastassa oli samanlainen graniittivuori, kuten myös Dhagah Kouressa. Täällä käy enemmän väkeä, joten paikalla oli vaatimaton Laas Geeliä ja maan muita kalliomaalausalueita esittelevä näyttelyhuone. Opin näyttelyssä nimen “Laas Geel” tarkoittavan “kamelien juomapaikkaa”, sillä tämän graniittivuoren juurella kaksi (kuivunutta) joenuomaa kohtaa. Nykysomalin kielellä paikannimen kuuluisi olla “Laas Gaal”, mutta maassa on päädytty pitäytymään alkuperäisessä ja sitä myöten merkityksellisemmässä nimessä. Samassa rakennuksessa näyttelyhuoneen kanssa päivystää myös paikan vartija-opas.

Ja vaikka Laas Geel on Somalimaan tärkein turistipyydys, ei se tarkoita kävijäryntäystä. Nytkin olin ainoa vieras ja päivän ensimmäinen. Vieraskirjan mukaan kävijöitä ei ole päivittäin, mutta joulukuusta lähtien paikalla oli käynyt ainakin kolme kreikkalaista, muutama saksalainen, brittejä, yhdysvaltalaisia sekä venäläisen Mzungu Expeditionsin kiertomatkalaisryhmä. Somalimaalaisia unohtamatta. En tiedä paikan pääsymaksun suuruudesta, sillä asia hoidettiin ollessani tutustumassa näyttelyyn.

Kauniita kuvioita.

Ihminen ja ehkä koira.

Nauta ja ihminen.

Laas Geel on usean luolan käsittämä kokonaisuus ja näiden luolien seinämissä on kuvattuna satoja hahmoja, pääosin nautoja, mutta myös koiria, apinoita, norsuja, antilooppeja, kirahveja sekä ihmisiä esimerkiksi kilpi tai jousi käsissään. Nautojen runsas määrä on tutkijoiden mukaan vanhin todiste naudan domestikaatiossa tällä seudulla. Nämä tuhansia vuosia vanhat kalliomaalaukset ovat pääosin käsittämättömän hyvin säilyneitä, mutta ehkäpä olosuhteet ovat ihanteelliset niiden säilymiseen. Laas Geel “löydettiin” vasta vuonna 2002 ranskalaisen arkeologiryhmän tehdessä kaivauksia seudulla, mutta paikalliset ihmiset toki olivat maalauksista tietoisia. Ranskalaisen arkeologiryhmän mukaan maalaukset on tehty 4000–1000-luvuilla eKr. Somalimaalaisten mukaan Laas Geelin maalaukset ovat 5000-vuotiaita. Upeiden maalausten ohella myös maisemat näistä luolista ympäröivään maastoon ovat upeita!

Oppaallani oli jotain ongelmia puhelimensa kanssa, joten hän vietti aikaa pääosin soitellen Telesomille. Ayaanle ja paikan vartija-opas Omar kierrättivät minua luolasta luolaan. Viimeisessä luolassa oli islamilaiseen Somalimaahan hieman kyseenalaisesti sopiva kuva: sonni oli hypännyt lehmän päälle parittelun merkeissä. Ja kyllä minä, Ayaanle ja Omar niin nauroimme, kun asian hoksasin! Omar vihjasi lopussa hienovaraisesti, että tippi voisi olla paikallaan ja ilman muuta viiden dollarin setelin miehelle sujautin. Laas Geel on todella Somalimaan matkan kohokohtia! Maan hallitus on yrittänyt saada kalliomaalauksia Unescon maailmanperintöluetteloon, mutta ongelmaksi on muodostunut kansainvälisen tunnustuksen puute. Ilmeisesti siis naapurimaa Somalian tulisi lähestyä Unescoa, jos luolat maalauksineen haluttaisiin luetteloon. Sinne ne joka tapauksessa kuuluvat.

Näkymät Laas Geelin luolista ovat upeat. Täällä on kyllä kelvannut maalailla seiniä tuhansia vuosia sitten!

Turvamieheni Ayaanle ja oppaani Guled. Laas Geelin graniittivuori taka-alalla.

Kuivunut joenuoma, wadi, Laas Geelin liepeillä.

Palailimme Laas Geelistä kohti Hargeisa–Berbera-päätietä eri reittiä. Ylitimme leveän wadin, kuivuneen joenuoman ja pian gerenukit loikkivat jälleen kummallakin puolella autoamme. Kaikkiaan näin varmaan kymmenen gerenukkia. Jonkin ajan kuluttua olimme jälleen takaisin päätiellä, joka muuttui pian jälleen hyväkuntoiseksi valtatieksi. Tieksi, jolla saattaisi päästellä ties miten kovaa. Somalimaassa vauhtia pyritään hillitsemään hidastetöyssyillä, joita on kaikkialla ja jopa tällä valtatiellä. Töyssyt ovat usein keskellä ei-mitään vailla minkäänlaisia ennakkovaroituksia. Guled tuntee Somalimaan tiet ja osaa jarruttaa ajoissa. Matka kohti Berberaa jatkui hyvää vauhtia. Saapumisesta Berberaan seuraavassa jutussa.

Edellinen viesti Seuraava viesti

Saatat myös pitää näistä

Ei kommentteja

Jätä vastaus